Hae tästä blogista

11. lokakuuta 2014

Kun minä pääsin Puijon torniin syömään...

...se ei mennyt kuin elokuvissa..
(tai nimenomaan, MENI, kuin öö luokan leffoissa!)





Minun ruokani oli tämän niminen 


Niin siis menimme mieheni, siskoni ja hänen miehensä kanssa tuossa vajaa kuukkaus sitten viikonlopuksi Kuopioon. 
Lauanttaina menimme Puijon torniin syömään ja siellähän on todella fiinin näköstä ja annoksetkin on todella kauniita ja näyttäviä.
Tilasimme juotavat ensin (otin siiderin jäillä)
Siskoni mies otti jonkun possun kyljyksen lautaselleen (istui minua vastapäätä) ja kun annokset tulivat nenämme eteen, ihastelin niin paljon siskon ukon annosta, jotta kaadoin täyden siiderilasini hänen lautaselleen...


*(tuli) Pitkä hiljaisuus*

Possun kylkeä siiderikastikkeella ja jäillä, ei tullut mieleenkään kuvata...!
Onneksi tarjoilija oli niiiiiin ihana (ja se kokki) jotta he vaatimalla vaativat että ruoka tehhään siskon ukolle uusiksi. (Ja varmaan mennessään manasivat minut alimpaan maanrakoon..!)

Jep, tämä maalainen kun pääsee immeisten ilimoille, niin eihän siitä tuu kun järkyttävää koheltamista.
Mutta onpahan mitä muistella ☻





7 kommenttia:

  1. No, äksidenssejä sattuu. Toisille useammin kuin toisille. Oikea asenne, onpa mitä muistella kiikkustuolissa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun muistelut tuppautuu kiikkustuolissa luultavasti olemaan sitä luokkaa, jotta mitä minä oon mokkaillu..! :D

      Poista
  2. Hehhee! Mutta jos ei mitään tee niin ei mitään satukaan... :) Ikimuistoinen reissu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Olin myös lauanttaiyönä Kuopion torilla leikkinyt siskoni mukkaan kusevaa koiraa..! (ei ollu meinannu tasapaino pyssyy mukulatiellä korkkareilla....! xD)

      Poista
  3. :D Kiitos iltanauruista!!! Mutta hei, tekevälle sattuu :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Josttain kumman syystä ne aina tuppautuu sattumaan minulle..! :-3

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi